Emilia Lehtinen on (lasten)runoilija ja lohikäärmeiden kasvatuksen asiantuntija, jonka humoristiset ja villit tekstit uppoavat kaiken ikäisiin. Emilia käsittelee runoissaan usein isoja ja vakaviakin asioita huumorin ja verbaali-ilottelun kautta. Lohikäärmeiden kasvatuksen asiantuntijan voi tilata tilaisuuteen kuin tilaisuuteen kertomaan kasvatuksen riemuista ja vaaroista ja siitä, mitä hurjaa luovuudella voi saada aikaan. Runoissa ja muissa teoksissa nousee mielikuvitus. Lohikäärmetrilogiaan kuuluvat kirjat ”Ohjeita lohikäärmeiden

Outi-Illuusia Lilja (Outi-Illuusia Parviainen, s.1979) on runoilija ja esitystaiteilija, jonka toinen runokokoelma Meren nivelet julkaistaan syksyllä 2017. Hän on ahkera esiintyjä ja lavarunoilija, jonka tekstien ydintä ovat visuaalisuus ja intensiivinen tunnekokemus. Esiintyjänä hän on vahvasti läsnäoleva ja iloluontoinen. Päivisin hän työskentelee mainostoimisto-AD:na, ja muulloin on mukana edistämässä Helsinki Poetry Connectionin ja Nuoren Voiman Liiton toimintaa mm. tapahtumatuottajana ja esiintyjänä. Hän

Lahdessa asuva kirjailija on julkaissut runoteoksen Ohikulkijan tuoksu (Gummerus 2014) ja romaanin Minä, sisareni (Nemo 2010) sekä koonnut ja kääntänyt ensimmäisen suomalaisen afrikkalaisen runouden antologian, Korallia ja suolakiteitä (Poesia 2015); teos sai Kääntäjäkarhu- ja Pronssipantteri-palkinnot. Ranne on opettanut swahilirunoutta, swahilia ja afrikkalaista elokuvaa Helsingin ja Lontoon yliopistoissa, ja hänen väitöskirjansa (2011) käsitteli veden kuvaa modernissa swahilirunoudessa.

Minua kiehtoo miten kieli liikkuu niin kuvan kuin musiikin suuntaan, miten se kiteyttää ja virtaa. Runous on ytimessä, mutta ympärillä pörrää monia lajeja, standuppia, improa, draamaa. Neljäs runoteokseni Ehkä liioittelen vähän ilmestyi keväällä 2016. Olen kirjoittanut myös kaksi lastenkirjaa, novelleja, laulusanoituksia ja näytelmän sekä tehnyt äänikirjalevyn Kuuluuko tämä teille yhdessä säveltäjä Petra Lampisen kanssa. Asun Helsingissä, kävelemään opin Turun saaristossa.

Helsinkiläinen runoilija ja sanataideopettaja. Esikoiskokoelma Lennä vahingossa ilmestyi 2014 Sanasato-kustantamolta ja ylsi Tanssiva karhu -palkintoehdokkaaksi. Hannukainen rakastaa mäntykankaita, järvessä uimista ja unien kertomista ääneen. Tällä hetkellä hän viimeistelee toista runokokoelmaansa. Hänen runojaan on ollut esillä myös Tähkäpään alttari -teksti-installaatiossa Tehdas-teatterilla sekä Syntymäpäivä-näyttelyssä, joka kertoi sisäilmasta sairastuneen elämästä.

Olen tamperelainen runoilija ja kirjailija ja Suomen vanhimman ammattikirjailijayhdistyksen, Pirkkalaiskirjailijoiden, puheenjohtaja. Viimeistelen parhaillani neljättä runokokoelmaani. Olen kirjoittanut myös pari romaania, novelleja, tietokirjan, ja toiminut ohjelmatuottajana. Erityisesti sydäntäni lähellä on visuaalinen runous sekä runovideot, joita työryhmäni kanssa on valmistunut kymmenkunta kotimaisille ja ulkomaisille festivaaleille. Tänä vuonna ylläpidän SUOMI ON RUNO -blogia, jossa julkaisen joka maanantai ennenjulkaisemattoman runon yhteistyössä yli 50 maamme

Kalle Niinikangas (synt. 1973 Jyväskylässä) on Vantaalla asuva runoilija ja kirjailija. Kalle Niinikankaalta on julkaistu 4 runokokoelmaa, joista ensimmäinen vuonna 1999 ja viimeisin vuonna 2012. Lisäksi Niinikangas on kääntänyt runoutta työkielinä suomi ja englanti sekä kirjoittanut matkakertomuksia ja -oppaita.

Kirjailija-muusikko Juha Jyrkäs (s. 1981) on raumalaissyntyinen, Helsingissä asuva kulttuurialan monitoimimies. Hän ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä, kansanrunoudesta ja mytologiasta. Tunnetuimpia töitänsä on kalevalamittainen Kultala-trilogia, joka koostuu teoksista Ouramoinen (2014, Salakirjat), Uniaika (2015, Salakirjat) ja Rutaimo (2016, Salakirjat). Kalevalamittainen runous on Jyrkkään erikoistumisosa-aluetta. Hän on ravistellut ennakkoasenteita ja -luuloja pitämillään kalevalarunoustyöpajoilla, joissa hän on opettanut etenkin nuoria kalevalamitan saloihin. Metallibändien lisäksi Jyrkkään

Elsa Tölli on helsinkiläinen lavarunoilija sekä Helsinki Poetry Connection -yhdistyksen aktiivi mm. juontajana ja tuottajana. Intensiivisissä esiintymisissään Elsa Tölli tuo lavalle hillittömät tunnekuohunsa, sataprosenttisen hurjan läsnäolonsa sekä sielustaan pursuilevat runopuheensa. Tämän tuotantoa on taltioitu esimerkiksi Poetry Cam -projektissa sekä Nuoressa Voimassa.

Nina Rintala on runoileva opettajatar Raumalta. Ninalle luontaista on risteyttää runoja eri taiteenlajien kanssa, hän on runoperformansseissaan yhdistänyt teatteria, tanssia ja räppiä, ja seuraavaksi hänen runonsa puhelevat Kirsi Backmanin keramiikkaveistosten kanssa Metsäpolulla-runokuvataideääni-installaatiossa. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa (Kuukorento 2014 & Paperiperho 2015) sekä käsikirjoittanut, dramatisoinut ja ohjannut teatteria. Rauman ensimmäisen lavarunoustapahtuman, Runojamit, Nina pöräytti käyntiin, koska halusi hyvät kulttuuripippalot kaupunkiinsa.

Olen kirjallinen käsityöläinen: kirjoitan runoja, käsikirjoituksia, laululyriikkaa. Erilaisia kirjoitustyöpajoja olen pitänyt parikymmentä vuotta. Vaikka päivittäinen journalistinen TV-työ on jäänyt taakse, koulutan yhä myös mediaesiintymistä ja kriisiviestintää. Viime vuosina olen myös ohjannut lukuisia lyhytelokuvia. Viimeisessä runokokoelmassani Merileijonien eteen (ntamo 2016) kertoja viettää pitkiä aikoja veden alla – ainakin monen runon verran. Iso osa runoista tapahtuu ainakin kulttuurisesti jossakin Latinalaisen Amerikan tapaisessa

Olen runoilija/lauluntekijä Jyväskylästä. Lähellä sydäntä on proosan ja runouden välimaastossa liikkuva teksti, jossa on vaikutteita mm. beat-runoudesta ja rock-lyriikasta. Tähän mennessä olen julkaissut kaksi runoteosta: Valloittaja (2013) on kokoelma proosarunoja, eräänlainen isän ja pojan – sekä sukupolvien välinen moniääninen vuoropuhelu. Toinen kirja, Tšernobylin kissat (2016) on matka parisuhteeseen, minän ja sinän kohtaamiseen, myös konfliktiin. Teos oli Tiiliskivi 2016 –ehdokkaana. Runojen

Reserva Mervi Kariniemi (1955); mainio rypälesekoitus, täyteläinen, aromikas, yllätyksellinen. Alkuperämaa Suomi. Originaali  kasvupaikka Etelä- ja Pohjois-Savon  rajavyöhyke.  Lisätty  1970-1980  luvuilla voimakkaita  ulkomaisia mausteita  eri  puolilta  maailmaa. Koulittuna lajikkeena  tuotu  takaisin  Suomeen  juurtumaan.  Länsirannikon tuntuma  on  osoittautunut  oivalliseksi  kasvupaikaksi. Tämä monipuolinen  lajike viihtyy erityisen hyvin Mustassa mullassa. Lajike näyttää vanhetessaan vaan paranevan ja  on  tuottanut  jo  kaksi ainutlaatuista  jälkikasvua. Lajikkeen  odotetaan

Heikki Saure on lahtelainen kirjailija ja monitaiteilija. Roskarunorunotyöpaja on Heikki Sauren kehittämä menetelmä, joka madaltaa kynnystä ryhtyä rustaamaan runoja. Se sopii kaikille, eikä roskarunon tekemisessä voi epäonnistua.

Marsalkka Kallas (Merita Berg, s. 1991) on turkulaistunut proosarunoilija. Runot kertovat usein romanttisista bisneksistään, alasammutuista kiintymyksistä, uudelleen syttymisestä, kasvukivuista ja haparoimisesta. Kallas tunnetaan suositun turkulaisen open mic -tapahtuman, Bar Ö:n Runöklubin tuottajana. Paraikaa Kallas työstää esikoiskokoelmaansa sekä runokabareeta. Runouden lisäksi hänelle tärkeää on toimensa musiikin parissa sanoittaen, säveltäen ja laulaen. Kallaksen Hullu Ruusu-yhtyeeltä ilmestyy ensimmäinen levy syksyllä 2017 (julkaisijana Helmi-Levyt).

Juho Kuusi on Espooseen päätynyt suunsoittaja, joka seikkailee jossain räpin ja spoken wordin välitilassa. Kaksinkertaisen lavarunouden suomenmestarin tekstejä leimaa mm. henkilökohtaisuus, kantaaottavuus ja musta huumori. Kuusi viimeistelee parhaillaan toista pitkäsoittoaan, työstää esikoisrunokokoelmaansa ja opiskelee yhteisöpedagogiksi.

Mia Rönkä on naantalilainen runoilija, tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Häntä kiinnostaa erityisesti ihmisen ja muun luonnon välinen suhde. Röngän esikoiskokoelma Maanalaiset linnut ilmestyi keväällä 2016 Sammakon kustantamana. Ekokriittisenä ja runokieltä uudistavana pidetty kokoelma oli yksi vuoden 2016 Tiiliskivi-palkinnon finalisteista.

Juha Rautio (s.1980 Savonlinna) aloitti runoesiintymiset vuonna 2005. Viime vuosina hän on kiertänyt laajalti ympäri maata, esiintynyt niin runokiertueilla ja -klubeilla kuin monitaiteellisissa esityksissä. Rautiolta on julkaistu kolme runokokoelmaa, joiden vastaanotossa on nähty piirteitä beatrunoudesta ja eksistentialismista. Runoissa sekoittuvat surrealistinen ja absurdi aines sekä yhteiskuntakriittinen ja lyyrinen kuvasto.

Harri Hertell (s.1985) on helsinkiläinen runoilija, spoken word –artisti, dj ja kulttuurituottaja (AMK). Spoken word –artistina Hertell tunnetaan mm. dub poetry -yhtye Dubroksen sekä Hertell & Hertell -duon keulahahmona. Keväästä 2016 lähtien Hertell on myös kiertänyt esiintymässä uuden Hertell, Rinne & Norvio -projektin kanssa. Hertell tiedetään parhaiten perustamastaan Helsinki Poetry Connection -kollektiivista, joka kahdeksan toimintavuotensa aikana on ollut vahvasti vaikuttamassa